www.belkku.fi

50696 kirjoitti:825 tuleehan siitä hyvä, kun uusiksi tekee.
Mitä olen huomannut niin onko alkuperäisissä männänrenkaissa jotain vikaa, kun niitä on kerran vaiheltu ainakin myynti ilmoitusten perusteella toisiin vaikka muuta ei ole koneelle kerrottu sitten tehtävänkään?

Kyllä kai niissä männänrenkaissa on jotain hämminkiä ollut jossain vaiheessa, meidän 825;sta oli kaikki männänrenkaat poikki öljyrenkaita lukuunottamatta, ja silloin, kun uusittiin tilalle laitettiin saksalaiset, jonkin kuorma-auton männänrenkaat, kun väittivät niitä laitetun katkenneiden tilalle.

Siitä missävaiheessa ovat katkenneet ei ole mitään tietoa, normaaliksi kulumiseksi luultua kylmäkäynnistyksen huononemista lukuunottamatta, koneella oli tuossavaiheessa kun aukastiin ajettu vähiintään 8000h(mittari ei kunnossa useaan vuoteen) urakointikäytössä ja avaamisen syynä oli katkennut sylinteriputki, (ei pysynyt vedet sisällä) murtuma 3/4 osaputkea yläreunan kauluksenkohdalta, onneksi ei mennyt irtipoikki.

Tuolloin laitettiin yksi uusi putki ja loput kolme hoonattiin ja kasattiin uusilla (saksalaisilla)männänrenkailla, kyllähän se vetokin samalla parani, mutta sen hiipumisesta ei ollut mitään erityistä tietoa milloin oli tapahtunut.

Montako konetta mahtaa olla, mitä ei ole avattu ja kukaties on renkaita poikki....

Traktori ollut lähes uudesta(esittelykone) eikä ole turboa.

Lie liian sievä käyttö katkoo niitä renkaita?
Rengasura karstoittuu ja rupeaa ahistamaan sitten ajetaan raskaan työn kuumaksi jolloin lämpölaajentuma aiheuttaa männän renkaan leikkaamisen ja napsii ne poikki.

Itämoottoripyörissä on jonkun verran ollut samaa ongelmaa pehmeämmillä männän renkailla koneissa jotka on käyneet liian rikkaalla ja sit kuumetessaan katkonut männärenkaita ja leikannut
Autoissa käsittääkseni voi samaa ilmetä vähällä ajolla kauppa rissalla joka myydään "maantie" käytöön

hermanni kirjoitti:BELARUS 952,3

952.3
Teho (hv): 95
Mittarilukema: 1400
Vuosimalli: 2006
Veroton hinta: 13008 €
Alv: 2992 €
Verollinen hinta: 16000 €
Rahoituslaskuri
Sijainti: Savonlinna, Agrimarket Myyjä: Jarmo Sahinjoki
Koneen tiedot:

Eturenkaan koko: 13,6x20
Takarenkaan koko: 18,4x34
Lisätietoja: Etupainot
Tied Jarmo Sahinjoki p. 01076 83416

Nyt löytyy kuvatkin: http://www.agrimarket.fi/sivusto/dyn_va ... 44&fW=2592

Hankala linkitettävä toi sivu
http://www.agrimarket.fi/Vaihtokone/tra ... 25-4879-1/
Siistin näköinen belkku ja kulkeekin tiellä ihan kivasti

Kiitos hyödyllisistä linkeistä kaikille. Olen jo meinannut jonkin aikaa ostaa uuden belku ja löysin yhdeltä sivulta aika hyvän tarjouksen

Komja peli nettikone ID:1063275 kuka kerkiää ensin

Pitääpä vilkaista

kronos kirjoitti: Komja peli nettikone ID:1063275 kuka kerkiää ensin

Ja mitkä varusteet, ilmastointi ja webastokin

Eikös katolla pitäisi olla lisäpahka jos belkussa on ilmastointi?

Mihis ne 2 moottorin lämppäriä tulee?

Sanokaas miksi jotkut kääntää vanteet "nurin" päin? ja silti säätää ne niin lähelle 2 metriä kuin suinkin mahdollista.

Nikuzai kirjoitti:Eikös katolla pitäisi olla lisäpahka jos belkussa on ilmastointi?

Mihis ne 2 moottorin lämppäriä tulee?

Sanokaas miksi jotkut kääntää vanteet "nurin" päin? ja silti säätää ne niin lähelle 2 metriä kuin suinkin mahdollista.

Nähtävästi käytetty hyväksi 3-sarjan tyhjää akkukoteloa.
Vanteiden ja navan siirrolla ollaan haettu nähtävästi nyrkkisääntöä että traktorin raidelevys pitäisi olla 3 x kyntöauran siiven työlevys tai ollaan haettu esim. metsäkuormain käytössä vetoakselin kuormituspisteen siirtoa lähemmäs banjon laakeria.
Metsäkärryn raideleveys?
Raideleyden lisäämisellä haettu sivuvakavuutta rinteessä ja metsätöissä?
Kieltämättä käännetyt vanteet näyttävät hieman hölmöiltä säädön loppuessa sisäänpäin vetoakselissa, lokasuojia pitäisi samalla leventää.
http://www.nettikone.com/belarus/952/1063275

Vilske kirjoitti:

Nikuzai kirjoitti:Sanokaas miksi jotkut kääntää vanteet "nurin" päin? ja silti säätää ne niin lähelle 2 metriä kuin suinkin mahdollista.

Vanteiden ja navan siirrolla ollaan haettu esim. metsäkuormain käytössä vetoakselin kuormituspisteen siirtoa lähemmäs banjon laakeria.

Kieltämättä käännetyt vanteet näyttävät hieman hölmöiltä säädön loppuessa sisäänpäin vetoakselissa, lokasuojia pitäisi samalla leventää.
http://www.nettikone.com/belarus/952/1063275

Mutta ei se kuormitus piste siirry sen vähäisemmäksi vaikka vanteen kääntäisi, väittäisin jopa lisäävän rasitusta vetoakselin tyveen kun vanne vääntää akselia.


Yritän selittää.
Otetaan putki ja laitetaan sen sisälle harjan varsi nostetaan putken puolesta välistä = vanne oikein päin.
Sitten nostetaan putkea päästä = vanne väärin päin.
Mielestäni kyllä se putken päästä vääntäminen rasittaa enemmän

Nikuzai kirjoitti:Eikös katolla pitäisi olla lisäpahka jos belkussa on ilmastointi?

Mihis ne 2 moottorin lämppäriä tulee?

Sanokaas miksi jotkut kääntää vanteet "nurin" päin? ja silti säätää ne niin lähelle 2 metriä kuin suinkin mahdollista.

Kyllä se lisäpahka siellä katolla on, tuosta nettikoneen kuvasta se vaan ei näy mutta tuosta toisesta ilmoituksesta näkyy: http://ykkoset.fi/ykkostori/kuvat/13367 ... 6305_c.jpg

Noita KHP-tuotteen ilmastointeja AgriKymi tarjosi lisävarusteena.

Linssi näköjään putsattu nettikoneen kuvien jälkeen

Nikuzai kirjoitti: Mutta ei se kuormitus piste siirry sen vähäisemmäksi vaikka vanteen kääntäisi, väittäisin jopa lisäävän rasitusta vetoakselin tyveen kun vanne vääntää akselia.

Käytännössä se merkittävin syy tuohon vanteiden kääntämiseen on varmaankin raideleveyden kasvattaminen.


Siitä kuormituksesta. Jos ajatellaan että raideleveys olisi sama riippumatta siitä, kummin päin vanteet on, niin eihän siinä laakerin kannalta muutu mikään: voiman varsi on sama.

Mutta jäähän siitä se akselin pätkä "pois välistä". Kyllä se akselin taipuminen on todennäköisempaa silloin kun napa on akselin päässä. Jos ajatellaan pyörää erillisenä kokonaisuutena, niin siihen vanteen napaanhan kohdistuu tietty osa traktorin painosta. Ja se vanteen kantama osuus on sama, oli se sitten kummin päin tahansa akselilla. Sitten kun ajatellaan molempia tilanteita akselin näkökulmasta, niin akseliin kohdistuva voima on siis sama molemmissa tilanteissa, ero on siinä kohdistuuko se akselin päähän vai tyveen. Näin ollen kun napa on akselin päässä, on akseliin kohdistuva taivutusmomentti suurempi (voiman ja akselin tukipisteen etäisyys on suurempi).

Täältä puoltoäänet Torstille, näin olen myös asian mieltänyt.